sunnuntaina 12. heinäkuuta 2009
Lazy Sunday once again.
Tällaisina päivinä, jolloin on kotiuduttu ystäväpäriskunnan edellisen päivän lautapeli-illanvietosta vasta yhden aikaan iltapäivällä, ja kirmattu suoraan lähipuistoon ottamaan ilo irti auringon lämpimistä säteistä, on hyvä pukeutua rennosti. Eikä jaksaa miettiä hiusten laittamista, saati sitten enempiä meikkailuja.
Raitapaita-farkkushortsit yhdistelmä toimii myös ilman sukkahousujakin, kuvat kyllä taitavat vähän huijata jalkojen oikean ruskettumisen laidan. Olen todellisesti ihastunut raitapaitoihin, vaikka aiemmin ne tuntuivat vähän, liian Marimekkomaisilta. Olen ehkä oppinut yhdistämään niitä itselleni mieluisiin elementteihin, sekä omistamani raitapaidat ovat kaukana sellaisesta tasaraitameiningistä. Ainakin tämä paita olisi voinut kuulua hyvinkin Audrey Hepburnille, eikä millekään 70-luvun feministi radikaalille, joka olisi pukenut ylleen sen tasaraitapaidan.
Minulle Marimekko on aina ollut mystinen käsite, suoraan sanottuna myytti. Olen aina vähän ihmetellyt, miksi ko. yritystä niin suitsutetaan, lähin mielleyhtymä itselleni kuitenkin lienee unikkoverhot sekä tietty keskiluokkaisuus, poroporvarillisuus( ja unikko sitä, sun tätä, tulee korvista ulos, on jo tullut vuosia!). Mutta huomattuani viime vuosien ihan mukavat mallistot vaatteiden suhteen, olen joutunut vähän selventämään mielipidettäni, tai siis muodostamaan sellaisen. Marimekko on ihan kohtalaisen ok, sen kummempia tunteita minussa herättämättä. Muutamat vaatteet voisin heidän mallistoista ostaa, mutta siihen se sitten jää. Hehkutan enemmän vaikkapa suomalaisia kenkäsuunnittelijoita, Parikkaa sekä Lundstenia, jotka suunnittelevat mielettömiä kenkiä, jotka ovat täysin erityylisiä toisiinsa nähden, mutta silti niissä on jotain samaa-jotain irrationaalista. Tai Suhosta, jonka IvanaHelsinki merkin vaatteet voisin adoptoida vaatekaappiini ( ja jonka nykyinen linja uppoaa itseeni paremmin kuin ne vanhat, camp-t-paidat).
On jännä nähdä, mihin suuntaan yhtiön tarina jatkuu Samu-Jussi Kosken erottua taiteellisen johtajan paikaltaan, toivon toki suunnan olevan ylöspäin designellisesti sekä mielikuvallisesti,sitä mitä se on tähän päivään asti ollutkin. Pahoin pelkään täysin toisenlaista suuntausta, jolloin sisäisessä kaaoksessa(?) oleva yritys ei saa enää kiinni siitä punaisesta langasta. Se jää nähtäväksi tulevaisuudessa, miten käy. Ja (salaa)toivon, että jonain päivänä itsekin koen ahaa elämyksen, päivänä jolloin minustakin tulee marityttö.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)




16 kommenttia:
Oon ihan samaa mieltä marimekosta.
Ja kivasti sun tukka näyttää olevan vaikkei olekaan mitenkään laitettu :)
Näytätpä niin luonnollisen somalta & söötiltä:) Itekki tykkään raitapaidoista, kuhan yhistelee ne oikein ranskatar- tai pinup-tyyliin:)
Marimekon mallistoissa on viime vuosina ollu todella hienojakin juttuja, jotka oisin ilomielin adoptoinu omaanki kaappiini. Meiän seinilläki on jopa kaks isoa Marimekon kangasta, mutta ne eivät ookkaan niitä perinteisimpiä kuoseja;)
Ihana asu. Mun vaatekaappi kaipais kyllä siistejä raitapaitoja!
Mie taas tykkään tosi paljon marimekosta. Oon aina tykänny. En taas osaa yhtään perustella että miksi, tai mikä siinä on niin kivaa... Tosin en mie kaikista kuoseista ym. tykkää, esim just unikko ja kaivo rupeaa olemaan aika puhki kulunutta.
Mahtavaa analysointia Marimekosta :) mutta kyllä niiltä tosiaan jotain ihan ihanaakin löytyy vaikka verkkokalvolle onkin liiaksi jääneet unikot siellä ja unikot täällä.
Ihana look ja nainen! Sulla on kyllä homma hallussa, taas yksinkertainen ja monitasoinen asu.
Mulla on kovin toisenlainen näkökulma "alkuperäiseen" Marimekkoon, mulle se on sidoksissa juurikin kuuskytlukulaiseen radikalismiin, vapautumiseen, modernismiin, nuoren polven esilletuloon, jne jne. Taidan blogata siitä joskus itse kunnolla, kiitos aiheesta!
OI, näytät kyllä aivan täydelliseltä.
Minäkään en ole mikään marimekko-fani, vaikka joistain viime vuosien tuotoksista tykkäänkin. Minullekin se on niin prodiloitunut niihin unikoihin ja muihin ärsyttäviin kuoseihin, että ne hienomman tuppaavat jäämään jalkoihin.
Asusi on niin täydellinen!
Marinmekossa on aika kovat hinnat. Jotkut laukut on ihan ok ja tosi hyvä laatusia, mutta ei mikään mun merkki, ennemmin Nanso ja Globe Hope.
Poppy: Marimekko on itselleni kyllä vähän mysteeri, mä en ole oikein ikinä siitä saanut kiinni. Mutta ehkä joskus vielä :)
Ja hehe, tää on tätä laittamattomuutta, sutaistaan vaan hiukset kiinni, no onhan sekin laittamista, mutta silloin ne laitetaan laittamattomiksi :)
PupuLihavisto: :D välillä on kiva olla laittamattomana, jaksaa sitten taas panostaakin pärstän fiksailuun :)
Joo, Fallan, Kosken sekä Piiraisen jutut ovat ainakin itseäni miellyttäneet, mutta jotenkin se kaikki muu..en ole vain löytänyt juurikin niitä tasaraitapaitoja, vaikka ideasta tykkäänkin, jokaiselle sopiva vaate. Mutta hienoja kuoseja muuten joissakin kankaissa on, se myönnettäköön :)
Norppis: Kiitos :)
Hyvä, että löytyy Mari-tykästelijöitäkin :) Mulle on ehkä jäänyt liiaksi kauhukuvat niistä unikoista, joita yhdessä välissä tungettiin ihan joka paikkaan, ehkä mä joku päivä tokenen traumoistani :)
Hepa-neiti: Joo, kyllä heiltä kivaakin ja mahtavaa designia löytyy, mulle on ehkä ne unikot jääneet traumaksi..:D
Sugar Kane: Kiitos :) ehkä just ne asut, jotka menee täysin fiiliksen pohjilta, ovatkin niitä "parhaimpia" :)
Mielenkiinnolla luen sunkin mielipiteen Marimekosta, voin rehellisesti myöntää, etten ole edes ajatellutkaan Marimekon edustavan 60-luvun radikalismia, mutta nyt kun sen sanoit, se kuulostaa hyvin luonnolliselta, sellaiselta vertauskuvalta yhteiskunnalliselle vapautumiselle!
Mulle on juurikin jääneet traumat niistä unikoista ( vaikka olenkin sitä mieltä, että D&G ei todellakaan saa ryöstää sitä kuosia itselleen, mutta ovat ne nyt sentään kävelysauvoissa liikaa, tai telkkarissa, siitä tulee se mielleyhtymä tuohon poroporvarilliseen!), vaikka hienoja juttuja on tullut nyt , sekä toki ne vanhat klassikot, tykkään kyllä esim.tasaraitapaidan filosofiasta, mutta siihen se sitten oikeastaan jääkin..Mulla ei vaan ole ns. sidettä ko. yritykseen, esim. äiti ei ole pukenut mua pienenä Mariin ( mikä oli ehkä hyvä asia, ottaen huomioon mun vaatteiden saksimisleikit pentuna..:D).
Shandi: Hih, kiitos :D No en kait nyt sentään täydelliseltä, voin myöntää aluksi miettineeni juurikin noita hiuksia, mutta sitten päätin, antaa mennä, en kyllä ala kuvia varten niitä laittamaan :D
Aivan, ne unikot ovat kyllä pilanneet mun Marimekko-fiiliksen, mutta ehkä joskus tokenemme siitä yliannostuksesta :)
Nooruska: Kiitos ja kumarrus:)
Joo, ovat kyllä hyvän hintaisia, katselin viime syksynä erästä hametta, mutta jäi kyllä hankkimatta, harmittaa olenko ikuisesti tuomittu ostamaan vaatteet budjetillisista syistä kirppikseltä/Henkalta :(? Nanso muuten unohtui, tykkään hirveästi heidän meinigistään, ja koen sen vähän Marimekon pikkusisarena :)
¨Mulla tulee myös korvista ulos ne saakelin unikot, etenkin sen vaaleansininen! oon nähny sitä jo ainakin tuttipulloissa, sukissa, sateenvarjoissa, verhoissa ja kaikkialla! ja oon aika samoilla linjoilla kun sinä tuon marimekon suhteen.
Lundsten olikin mulle ihan uus nimi, pitääpä tsekata minkä tyylisiä popoja on kyseessä :)
Laura: Aivan, unikkoyliannostus! Sitä se on :t
Lundstenhan on etunimeltään Julia, ja Finsk merkkisiä kenkiä sunnittelee, tykkäilen niistä ehkä enempi kuin Parikoista, vaikka upeita nekin ovat :)
Mä oon niitä, jotka kysyttäessä vastaavat Marimekon olevan tylsä ja vastenmielinen, vaikka vastatessani perustankin sen mielipiteeni pelkästään niihin iänkaikkisiin kapearaitapaitoihin, tylsiin kangaslaukkuihin ja Unikkoon kaikissa muodoissaan. Ei siis oo olemassa Marimekko-tuotetta, johon olen tykästynyt, mutta on kuitenkin monia sellaisia, joista en kuollaksenikaan pidä.:p Ehkä mulle riittää jatkossakin se "marityttöys" tässä mulle paremmin sopivassa muodossa.;)
Oi, tuollaiset kesä-/sunnuntaipäivät on joskus parhaita!
Minäkin tunnustaudun raitapaitojen faniksi, varsinkin mustavalko- ja punavalkoraitaiset on suloisia :) joskus ihmetyttää kuinka monta erilaista mustavalkoraitaista paitaa sitä muka voi tarvita...
Marimekostakin olen kohtuullisen samaa mieltä, vasta viime vuosien mallistot on tuoneet sitä kaivattua särmikkyyttä sen keskiluokkaisuuden tielle. On toki joitakin vanhempia printtejä ja kuoseja joihin olen tykästynyt kovastikin, mutta näin yleisesti. Ja unikko, se jotenkin edustaa sitä kaikkein pahinta näkökulmaa Marimekkoon. Varsinkin sinisenä.
Mun lapsuudessa oli vähän liikaa Marimekkoa, joten nykyään ne lähinnä ällöttää. Mustavalkoinen raitapaita tosin poikkeuksena. :)
Ton sun raitapaidan malli on todella ihana! Varsinkin venepääntie on mun suosikkijuttuja.
Bemary: Tietyllä tavalla samoilla linjoilla, paitsi noissa uusissa mallistoissa on kyllä ihan mukaviakin juttuja, sellaista kivaa leikkisyyttä :) Ja hih, sulla on kyllä hyvät perusteet marityttöydelle :D ( tästä voi muuten saada vähän monia mielleyhtymiä, tajusin vasta äsken sen :D)
Sarakissa: Hih, tuollaiset sunnuntait ovat kyllä parhautta, jos ei siis ole pahoja olotiloja :D
Mä jotenkin tykkään raitapaidoissa, joissa on sirot raidat, eri levyiset myös mielellään, kuten tuossa paidassa juurikin on :) Ja raitapaitojahan on kuitenkin niin paljon erilaisia, vaikka ovatkin vaan raitapaitoja :)
Aivan, vasta viime aikoina se tietty kuva keskiluokkaisuudesta on häviämässä, sen josta saan ainoastaan syyttää sitä unikkokuosia! Se oli aluksi ihan fresh, mutta lopulta pilattu, totaalisella yliannostuksella :(
Micci: Tuokin voi olla asian kääntöpuoli, lapsuuden yliannostus :T Meillä ei onneksi niin ollut..ainakin muistelisin, ettei meitä mihinkään marimekkoon puettu :)
Tykkään kyllä itsekin todella paljon tän paidan mallista, saksin itse tuota kaula-aukkoa tuohon muotoon, se oli aluksi ärsyttävän ahdas..:P
Viimeistään tämän postauksen nähtyäni olen vakaasti sitä mieltä, että sulla on tyrmäävän upeat sääret <3___<3
Terveisin eräs vähän kateellinen tyttönen :)
Anonyymi: Hih, mä luulen että tuo on ihan kuvakulmatekninen asia, itsekin vähän yllätyin noita kinttujani eräässä kuvassa, mutta siinä taisinkin vähän nojata seinään, ja kintut tulivat paremmin esille..:D Ei nää mun mielestä mitkään ihmeelliset ole, turhaan siellä kadehdit :) Mutta yritän näyttää esimerkkiä, että aivan hyvin ei-täydellisillä koivilla voi ja saa ja pitääkin mennä ilman sukkiksia/leggingssejä :D
Lähetä kommentti